Suomalaiset pienet kaupungit ovat jo muutaman vuosikymmenen eläneet taantuma-kautta. Kuntaliittymien myötä pienet paikkakunnat liitetään osaksi isompia kaupunkeja, jolloin myös erilaiset palvelut ja tapahtumat keskittyvät aina enemmän isoihin keskuksiin. Kehitystä on mielenkiintoista seurata, sillä melko lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon muutoksia. 1900 -luvun alussa pitäjät itsenäistyivät kauppaloiksi ja kaupungeiksi, väkiluvut kasvoivat ja niiden myötä paikkakunnat kasvoivat, samalla maaseutu alkoi hiljentyä.

Äänekosken kaupungissa, Keski-Suomessa sijaitseva Suolahti on yksi esimerkki siitä miten nämä kehityskierteet ovat muokanneet suomalaisia paikkakuntia. Suolahti perustettiin kauppalaksi vuonna 1932, jolloin se sekä Äänekoski erotettiin Äänekosken maalaiskunnasta kauppaloiksi. Suolahti muuttui kaupungiksi vuonna 1977, jolloin sen pinta-ala oli 67,48 neliökilometriä, ja asukasluku kaupungissa oli 5 380 asukasta vuonna 2006, jonka jälkeen sen historia itsenäisenä kaupunkina päättyi.

Aina 1900 -luvun puoliväliin saakka Suomen lainsäädännön mukaan kaupungeilla oli erilaiset velvoitteet ja oikeudet kuin kunnilla, ne ylläpitivät muun muassa maistraattia ja raastuvanoikeutta. Kun nämä kaupunkeja koskevat velvoitteet myöhemmin poistettiin, syntyikin Suomeen 1900-luvun loppupuoliskolla useita uusia kaupunkeja, joiden joukossa myös Suolahti.

Voimaa kuntaliitoksista
Tänä päivänä kaupunkinimityksellä ei ole enää juridista merkitystä, ja jokainen kunta voikin itse päättää käytetäänkö siitä virallisesti kaupunki-nimitystä. Kuntaliitosten myötä monet kaupungit saattavat myös nykyään käsittää suuria maaseutualueita. Suolahden kaupunki yhtyi täten 2007 Äänekosken kaupunkiin ja Sumiaisten kunnan kanssa yhteiseen liittoon, jonka nimeksi tuli Äänekosken kaupunki. Uuden Äänekosken vaakunaksi valittiin kuitenkin Suolahden vaakuna. Uusien kuntayhtymien on ehkä helpompi selviytyä taloudelliselta kannalta katsottuna, mutta samalla pienimmät paikkakunnat yhtymän sisällä hiljenevät.

Asukkailta edellytetään yhteistoimintaa ja innovaatioita, jotta kaupunkien katukuva saataisiin elvytettyä. Suolahdessa on valittu 12-henkinen työryhmä pohtimaan kaupungin tulevaisuutta ja tälle vuodelle on tulossa neljä isompaa tapahtumaa piristämään ja elävöittämään kaupunkia. Luvassa on muun muassa vappuriehaa, kesätapahtumaa satamassa ja joulukadun avaus.

Suolahden kaupunki on tänä päivänä osa Äänekosken kaupunkia, mutta sillä on oma identiteettinsä juuri Suolahtena. Sillä on oma historiansa ja tulevaisuutensa, joka riippuu suuresti juuri sen asukkaiden yhteisestä panostuksesta. Ehkä suomalaisten paikkakuntien ja kaupunkien kehityskierteen seuraava etappi onkin pienten paikkakuntien elvyttäminen!